torstai 30. kesäkuuta 2016

Kvaakissa



Marko Turunen



keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Joar Nango: Pikimusta (2016)


Tänä vuonna on Art Ii biennaali. Iin ympäristötaidepuistoon on noussut useita uusia teoksia, muutamia muuallekin Iijoen rantaan. Ärhäkät itikat eivät antaneet pitkään nauttia ympäristötaidepuiston teoksista, mutta kirkonrannassa Joar Nangon Pitch Blackiin (Pikimusta) sai rauhassa tutustua.







* Art Ii biennaali 2016


tiistai 28. kesäkuuta 2016

Brexit


Jo jalkapallon EM-kisoihin selviämällä suuren urotyön tehnyt Islanti on jatkanut hämmästyttäviä suorituksia kisoissa. Eilen illalla kaatui Englanti 1-2. Islanti jatkaa kahdeksan parhaan joukkoon puolivälieriin. Seuraavaksi Islantia vastaan tulee Ranska. Brittien joukkueista mukana on enää Wales. Sekään ei ole ennakkoarvioiden mukaista.

Eilen tapahtui toinen #brexit, tai kuten runoilija Mikael Brygger ilmaisi: brEMxit.

Islantilainen stand up -koomikko ja sarjakuvantekijä Hugleigur Dagsson on julkaissut facebookissa Raymond-lehdelle tekemiään jalkapalloaiheisia pilapiirroksia. Nekin ovat olleet suosittuja pirullisesta sävystään huolimatta.




* Hugleikur Dagsson. Facebook


maanantai 27. kesäkuuta 2016

Christon ja Jean-Clauden Kelluvat laiturit


Juhannuksen kulttuuriuutiset kertoivat, että italialainen kuluttajajärjestö Codacons on moittinut taiteilijapariskunta Christon ja Jean-Clauden Lombardiaan Iseojärvelle tekemää suurta installaatiota, Kelluvia laitureita. Christo ja Jean-Claude ovat tulleet maailmankuuluiksi paketoimalla rakennuksia, siltoja ja saaria. Iseolle toteutetut Kelluvat laiturit ovat taiteilijoiden mukaan kuin katujen jatkeita, julkista tilaa veden päällä.

Käveltävät, kelluvat laiturit avautuivat yleisölle 18. kesäkuuta. Ne ovat olleet todella suosittuja, kävijöitä on ollut odotetun puolen miljoonan sijaan monta kertaa enemmän. STT on raportoinut tästä kulttuuritapahtumasta aikaisemmin kaksi kertaa, ensin avaamisen yhteydessä ja heti seuraavana päivänä laajasta suosiosta ja osittaisesta sulkemisesta. Sateiden ja suurten kävijämäärien vuoksi kaikkien turvallisuus haluttiin taata.

Uutinen kuluttajajärjestö Codaconsin aikomasta valituksesta yhdestä tämän vuoden maailman merkittävimmistä taidetapahtumasta on aiheellinen. Järjestö, tai sen perustaja ja johtaja Carlo Rienzi, pitää taideteosta veronmaksajien rahojen tuhlaamisena. Yleensä hyvin kulttuurimyönteiseen Italiaankin on siis levinnyt taiteenvastaisuus ja kaiken mittaaminen rahassa.

Asukkaille ja turisteille kävelyt Iseojärven päällä ovat varmasti ikimuistoinen kokemus. Vielä tämän viikon ajan, jos laitureille vain mahtuu, ehtii tutustua teokseen.



* Christo ja Jean Claude: The Floating Piers


sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Spede-laatta


Helsingissä on keskusteltu onko zorbasta tanssiva Härski Hartikainen julkisen taideteoksen tittelin ansaitseva näköispatsas. Kuopiossa Pertti "Spede" Pasasta on muistettu perinteellisemmällä tavalla. Kuopion linja-autoaseman tuntumaan paikallisliikenteen pysäkille on laitettu laatta, jossa kerrotaan Pasasen asuneen lähistöllä asuneessa talossa lapsuudessaan.

Aivan perinteinen ei muistolaatta ole. Kuten kuvasta näkyy, niin muistaminen on tehty kahden laatan yhdistelmällä.

Juhannuksena käveleksin parin tunnin lenkin Kuopion keskustassa julkisia taideteoksia kuvaamassa. Osan liitin Kulttuurinavigaattorin aloittamaan wikipedian Luetteloon Kuopion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Kuvaamista noissa teoksissa vielä riittäisi. Vuonna 2013 Kuopiossa oli 136 julkista taideteosta ja kävelylenkillä kävi ilmi, että sen jälkeenkin on uusia teoksia pystytetty. Esimerkiksi Pauno Pohjolaisen Keko (2014) entisen paloaseman (nyk. verotoimisto) pihaan.



Luettelo Kuopion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Wikipedia


perjantai 24. kesäkuuta 2016

Lemmenlukkoja


Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa juhannusyönä usein tehtiin suuria ihmissuhdepäätöksiä. Nykyisin niitä tehdään ympäri vuoden ja merkiksi joskus laitetaan lemmenlukko. Oulussa niitä on useammassa paikassa. Nämä ovat patosillan eteläpäästä.






torstai 23. kesäkuuta 2016

Donald Trump Robert Crumbin käsittelyssä


Donald Trumpin noustua varteenotettavaksi Yhdysvaltain presidenttiehdokkaaksi on netissä muistutettu useassa paikassa, että Robert Crumb on tehnyt kiinteistömogulista sarjakuvan vuonna 1989. Point the Finger -sarjakuva vuodelta 1989 on julkaistu suomeksikin heti tuoreeltaan albumissa Omia kuvia (suom. Jukka Heiskanen, Like 1989) nimellä Syyttävä sormi.

1980-luvun lopulla tarinaa lukiessa Donald Trump oli jo jotakin tuttu Manhattanin pilvenpiirtäjästä. Crumb ei mairitellut kaveria yhtään. "Tämänkertaisessa sarjassa aiomme osoittaa armottoman sormemme kohti yhtä kaikkein näkyvimmistä yhteiskuntaa riistävistä verenimijöistä..."

Crumb nimittelee Trumpia iljettäväksi, limanuljaskaksi ja Petroniuksen Trimalkioksi. Viimeisellä Crumb tarkoittaa lähes parin tuhannen vuoden takaista satiirista romaania Satyricon, josta nykyaikaan on säilynyt vain katkelma Trimalkion pidoista. Trimalkio oli vulgääri nousukas, joka pitää liioitellun suureelliset juhlat.

Crumbin tarinassa on kaksi lopetusta. Niin on Trumpin kannalta myös tulevissa presidentinvaaleissa.



* Robert Crumb v. Donald Trump. Boing Boing.


keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Kesän keskipäiväkuvia


Toukokuun lopulta olen jälleen keskipäiväkuvia ottanut. Pääasiassa olen ollut tutuilla kulmilla ja uusien näkökulmien löytäminen maisemiin on ollut vaikeata.

Pariin kuvaan olen ollut tyytyväinen. Ne tässä ohessa.



* Tänään puoleltapäivin


tiistai 21. kesäkuuta 2016

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan kokoonpano 2016-2020


Eilen on ollut puhetta Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan tekemästä päätöksestä, jonka mukaan työosuuskunnan kautta tehty työ ei ole palkkatyötä vaan yrittäjänä olemista. Päätös on aiheellisesti herättänyt kysymyksen kuka tai ketkä ovat tällaisen päätöksen takana. Se ei lautakunnan omilta nettisivuilta selviä vaikka sivujen otsikointi antaisi muuta ymmärtää.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan asettaa valtioneuvosto. Tieto nimityspäätöksestä on sen sivuilla, mutta ei mitenkään helposti löydettävissä. Valtioneuvosto ei ole nykyisen tietotekniikan aikana ollut missään suhteessa edelläkävijä, tai edes muun yhteiskunnan tasalla.

1990-luvulta muistuu mieliin juttu, jonka mukaan samaan aikaan kuin eduskunnassa pohdittiin avoimien koodien käyttöönottoa, valtioneuvostossa suunniteltiin WP5.1-ohjelmistoon perustuvaa tiedontallennusjärjestelmää.

Valtioneuvosto on asettanut lautakunnan 17.12.2015. Jäsenistä kiinnostuneille luettelo myös tässä perässä.



Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan kokoonpano 2016-2020


Puheenjohtaja:

oikeustieteen kandidaatti Minna Helle


Varapuheenjohtajat:

oikeustieteen kandidaatti Heli Backman

oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Lauri Pelkonen


Lakimiesjäsenet:

oikeustieteen maisteri Sanna Pekkarinen
henkilökohtainen varajäsen: oikeustieteen maisteri Hanna Tossavainen

oikeustieteen kandidaatti Jan Hjelt
henkilökohtainen varajäsen: oikeustieteen maisteri Tiina Muinonen

varatuomari Eeva Vahtera
henkilökohtainen varajäsen: oikeustieteen kandidaatti Mika Mänttäri

oikeustieteen kandidaatti Arita Kaario
henkilökohtainen varajäsen: varatuomari Jaakko Hannula

varatuomari Heidi Nummela
henkilökohtainen varajäsen: oikeustieteen kandidaatti Pia Nissinen

varatuomari Mikko Salmenoja
henkilökohtainen varajäsen: varatuomari Susanna Siitonen

oikeustieteen kandidaatti Lippe Koivuneva
henkilökohtainen varajäsen: oikeustieteen kandidaatti Ari Pulkkinen

oikeustieteen kandidaatti Liisa Heinonen
henkilökohtainen varajäsen: varatuomari Päivi Kantanen

oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Riitta-Maija Jouttimäki
henkilökohtainen varajäsen: oikeustieteen maisteri Milja Tiainen


Lääkärijäsenet:

työterveyshuollon erikoislääkäri Otso Ervasti
henkilökohtainen varajäsen: lääketieteen tohtori Risto Ihalainen

työterveyshuollon erikoislääkäri Kristiina Mukala
henkilökohtainen varajäsen: työterveyshuollon erikoislääkäri Aki Vuokko
3

psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen
henkilökohtainen varajäsen: yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Valkonen


Työnantajia edustavat jäsenet:

varatuomari Hannu Rautiainen
henkilökohtainen varajäsen: varatuomari Mikko Nyyssölä

oikeustieteen kandidaatti Jyrki Hollmen
henkilökohtainen varajäsen: varatuomari Mika Kärkkäinen

varatuomari Katja Leppänen
henkilökohtainen varajäsen: varatuomari Riitta Wärn


Työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavat jäsenet:

oikeustieteen maisteri Samppa Koskela
henkilökohtainen varajäsen: lakimies Inka Douglas

sosiaalipoliittinen asiantuntija Pirjo Väänänen
henkilökohtainen varajäsen: sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari

asiantuntija Katja Veirto
henkilökohtainen varajäsen: lakimies Paula Ilveskivi



maanantai 20. kesäkuuta 2016

3333

Eden 3333

Toukokuussa 2007 tätä blogia aloittaessa en olisi osannut kuvitella millainen olisi tuleva tuhannes, 2567. tai 3212. kirjoitus. Nyt kuitenkin on vuorossa blogin 3333. kirjoitus.

Numeroiden symboliikka keskittyy pääosin alle viidenkymmenen suuruisiin lukuihin. Suuria lukuja on vaikea kuvitellakaan, ja vanhan ajan mystikot eivät isoille selityksiä yrittäneetkään kehitellä.

Sama tuntuu pätevän nykyaikaan. Ainoastaan jotkin numerologit ovat antaneet neljästi kerratulle kolmoselle (3333) selityksiä, mutta useimmat tyytyvät kolmesti kerrattuun kolmoseen (333). Jos saat numeron 3333, niin silloin enkelit ja ylösnousseet mestarit ovat hyvin lähellä ja vakuuttavat rakkauttaan, tukeaan ja kumppanuuttaan. Olet siirtymässä elämässäsi seuraavaan vaiheeseen.

Suuria kokonaisuuksia hahmottavassa tieteessä ja kaupallisten toimijoiden varastokoodeissa 3333 on yleisempi, samoin kuin monet muut suuret numerot. Esimerkiksi Tapettitaivaan luetteloissa Eden 3333 on ylläolevan kuvan kaltaista seinäpaperia.

Joskus urheilukisoissakin voi sijoittua 3333. sijalle. Tänä vuonna Pariisin maratonilla tuloksen sai 41801 juoksijaa. 3333. sijoittunut Aline Lubineau voi olla tyytyväinen lopputulokseen.

Kirjoittaminen jatkuu. En tiedä mitä 6666. kirjoitus tuo tullessaan.


sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Jukolan viesti 2016

Hetki sitten Jukolan viestin ensimmäisen osuuden suunnistajat lähtivät liikkeelle. Täällä Kuopion pohjoispuolella ei tarvitsisi vielä otsalamppua, mutta Lappeenrannassa niitä näköjään tarvitaan. Vai hämärtävätkö voimakkaat otsavalot ympäristöä kuvissa? Ulla Saukkosen twiitissä on hyvin salaperäinen tunnelma...

Urheiluselostamisessa suunnistaminen on äänenkäytöltä poikkeuksellista. Muissa lajeissa, muun muassa toisella Ylen kanavalla pelattavassa jalkapallo-ottelussa, selostajan ääni kovenee ja kiihtyy kun kentällä tapahtuu. Suunnistuksessa rastien tuntumassa olevat selostajat alentavat ääntään ja kertovat tapahtumista suorastaan kuiskaamalla.

Kuiskaamisenkin tahti kuitenkin kiristyy.

Takavuosilta on jäänyt mieleen Vesa-Matti Loirin huumorikasetti, jossa yhdessä sketsissä selostettiin suunnistusta. Selostaja odotti kovasti kilpailijoita saapuvaksi rastille, mutta ketään ei näkynyt tai kuulunut.

Viimein virkavalta koirineen tuli etsimään harhaantunutta urheiluselostajaa. Tämä selosti tapahtumia kuiskaten keskeytymättä ja oli hyvin suivaantunut saapujista.

-- Rastikoirien käyttäminen on ehdottomasti kielletty!


lauantai 18. kesäkuuta 2016

Siivekästä päähinettä pitävän naisen muotokuva


Tänään 1464 kuolleelta Rogier van der Weydeniltä on säilynyt nykyaikaan saakka pääasiassa kirkollisia triptyykkejä ja alttaritauluja. Muitakin teoksia on säilynyt, muun muassa tilauksesta tehtyjä muotokuvia.

Noin vuonna 1440 valmistunut Naisen muotokuva on yksi van der Weydenin tunnetuimpia teoksia ja se on yksi Google Art Projectin digitoimista töistä.

Nykykatsoja kiinnittää ensimmäisenä huomiota naisen erikoiseen siivekkääseen päähineeseen. Kaipa naisten muotiin tuolloin kuuluivat tällaiset asusteet.

Taidehistorioitsijat ovat kiinnittäneet huomionsa siihen, että nainen katsoo suoraan taideteoksen ihailijaa. Suuret siniset silmät on suunnattu ajan maalaustavoista poikkeavalla tavalla.

Naisen henkilöllisyyttä ei tunneta. Päähineen perusteella hän on ollut naimisissa, ja hänen on arveltu kuuluneen keskiluokkaan. Tuolloisen Hollannin yläluokan edustajalla olisi ollut paremmasta materiaalista tehdyt vaatteet.

Omana aikanaan ja pari vuosisataa sen jälkeen van der Weyden oli aikalaisensa Jan van Eyckin tapaan suosittu ja arvostettu. 1700-luvulla van der Weyden lähes unohdettiin. Viimeisten vuosisatojen aikana hänen arvostuksensa on jälleen noussut.

Viimeisen reilut sata vuotta Naisen muotokuva on ollut Berliinissä Gemäldegaleriessa.


Portrait of a Woman with a Winged Bonnet. Google Art Project


perjantai 17. kesäkuuta 2016

Maailman vahvimman Nallen kylään muuttaa naispari

Kilpinen, Nalle ja Pomppi.

Uutiset Ruotsista kertovat, että Maailman vahvimman Nallen (Bamsen) kotikylään on muuttanut naispari. Suurkaupungista maaseudun rauhaan muuttaneet Frida ja Vera ovat Ruotsin Bamsen päätoimittaja Charlotta Boreliuksen mukaan yksi Bamsen esittelemistä perhemalleista. Vuodesta 2010 lähtien Pompin veli on asunut miesystävänsä kanssa. 


Maailman vahvin Nalle, Bamse, täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Vuonna 1966 Ruotsin televisiossa esitettiin mustavalkoinen animaatiosarja ja sarjakuva alkoi ilmestyä Allers-lehdessä. Vuodesta 1973 lähtien Nalle kumppaneineen on seikkailut omassa sarjakuvalehdessään.

Rune Andréassonin (1925-1999) luoma Bamse on 4-10 -vuotiaille tarkoitettu lehti. Vuodesta 1976 lähtien Andréassonin rinnalla Bamsella on ollut muitakin tekijöitä. Andréasson jäi eläkkeelle lehden tekemisestä 1990.

Maailman vahvin Nalle on ilmestynyt sarjakuvalehtenä suomeksikin vuodesta 1973 lähtien. Lehti ilmestyy edelleen Suomessa, nykyisin 18 kertaa vuodessa. Bamse ilmestyy myös pohjoissaamen kielellä.

Frida ja Vera, tai mitkä nimet hahmot Suomessa saavatkaan, nähdään siis täälläkin.



torstai 16. kesäkuuta 2016

Maaningan markkinat


Maaningan kirkonkylän pieni tori on useimmat ajat tyhjillään. Mutta eilen tila oli tarkasti käytössä markkinoiden aikana.





keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Jalkapallossa Itävalta - Unkari


Jalkapallon Euroopan mestaruuskisoissa alkusarjan ottelu Itävalta - Unkari on herättänyt hilpeyttä vastakkain olevien maajoukkueiden vuoksi. Ensimmäisen maailmansodan myötä hajonnut Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia on monilla vielä mielessä. Itävalta ja Unkari kuitenkin ovat pelanneet eri maajoukkueina jo keisarikunnan aikaan.

Jalkapalloilun kansainvälinen toiminta alkoi Brittein saarilta. Vuonna 1872 pelattiin ensimmäinen kansainvälinen ottelu Glasgowissa, vastakkain olivat Skotlanti ja Englanti. Isoon-Britanniaan kuuluvien kuningaskuntien joukkueet ottivat toisistaan mittaa. Näistä syistä Pariisin EM-kisoissa on edelleen Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin joukkueet. Skotlanti karsiutui näistä kisoista.

Imperiumien ulkorajoja ei noudatettu muuallakaan Euroopassa jalkapallon alkaessa levittäytyä mantereelle. Itävaltaan jalkapalloliitto perustettiin 1904 ja Unkariin muutamaa vuotta aikaisemmin 1901. Itävallan ja Unkarin maajoukkueet kohtasivat ensimmäisen kerran Budapestissa kesäkuussa 1903. Isännät voittivat 3-2.

Itävallan kansainvälinen jalkapallotoiminta oli useita vuosia otteluita Unkaria vastaan. Vasta kymmenes Itävallan ottelu oli jotakin muuta maata kuin Unkaria vastaan. Kesällä 1908 Englanti löylytti Wienissä isäntiä 1-6.

Unkari aloitti maaottelu-uransa Fifan tilastojen mukaan Tsekkoslovakiaa vastaan huhtikuussa 1903.

Vasta myöhemmin on jalkapalloiltu valtioiden rajojen mukaan. Itävalta oli jo pelannut itsensä vuoden 1938 maailmanmestaruuskisoihin, mutta kisamatka peruuntui anschlussin vuoksi. Saksaan liittynyt maa sai edustaa itseään vain osana Saksan maajoukkuetta.





tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kempeleen uusi asemalaituri


Kempeleen uusi asemalaituri on valmis käyttöön. Ensimmäisen junan sitten 1990-luvun alun pitäisi pysähtyä tässä 20. kesäkuuta.

Laituri on uudistettu osana Seinäjoki-Oulu -rataosuuden korjausta. Ajatuksena on ollut, että matkustajalla olisi tästä lyhyempi matka Oulunsaloon lentokentälle kuin Oulusta.

Kaikki riippuu miten yhteyksiä lentokentälle on järjestetty. Laiturin kupeeseen on maalattu ainakin pari taksipaikkaa.




maanantai 13. kesäkuuta 2016

Batumanin kuolema


Mari Ahokoivu
The Death of Batuman
Daada 2016

Mari Ahokoivu julkaisi 2010-luvun alussa kaksi pientä Batuman-julkaisua, Batuman (Daada 2010) ja Batuman returns (Daada 2012). Nyt tuo kaksikko on saanut jatkoa nimellä The Death of Batuman. Batuman, Lepakkomies, jää kuolemaansa käsittelevässä 16-sivuisessa kirjasessa sivuosaan. Robinin syntymäpäivillä tapahtuvassa tarinassa keskeisessä osassa on tietysti syntymäpäiväsankari.


Lukijalle kaikki näyttäytyy Ihmenaisen ja Kissanaisen keskustelun välityksellä. Batuman on jostakin syystä kokenut sosiaalisen kuoleman. Edes apuri Robin ei ole kutsunut häntä juhliinsa.

Millaista oikeastaan on supersankareiden sosiaalinen elämä? Varsinaisissa elokuvissa ja sarjakuvissa heidän elämänsä tuntuu kiertyvän tavalla tai toisella jonkin henkilökohtaisen trauman ympärille, jota valotetaan aina uudestaan ja uudestaan.

Käyvätkö supersankarit ylipäätään kokkareilla?

Lepakkomies ei taida noin tavallisessa kanssakäymisessä olla mikään seuramies. Melkoiset traumat Lepiksellä on kannettavanaan ja töissäkin kohtaa vain pahaa ja pahiksia. Mielellään niistä varmaan välillä irrottautuisi. Mutta ei se ole niin helppoa, kuten Ahokoivun sarjakuvat osoittavat.


* Batuman 3. Daada

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Mökki paikallistien varrella



Kesäisen Suomen teiden varsilla tosiaan riittää rapistuneita autiomökkejä. Tästä mökistä oli pihanpuolen seinän hirret yritetty pelastaa jotakin uutta käyttöä varten, mutta lahoavaksi pinoksi seinärakenteet olivat jääneet.




LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset