lauantai 31. joulukuuta 2016

Sananvapaus 250 vuotta


Päättyvä vuosi on ollut sanan- ja lehdistönvapauden eli painovapauden juhlavuosi. Ruotsissa valtiopäivät säätivät 1766 edistyksellisen lain, jonka myötä valtakunnasta poistui ennakkosensuuri. Kuka tahansa sai julkaista mitä tahansa, valtion ennalta määrittelemättä. Jotta kukaan ei tahattomasti levittäisi vääriä tietoja, samalla määrättiin kaikki viralliset asiakirjat julkisiksi.

Painovapauden 250 vuoden juhlinnasta olisi voinut tulla Suomelle erinomaista mainetta ja kunniaa. Olihan yksi lain pääarkkitehdeistä kokkolalainen kirkkoherra Anders Chydenius. Merkitystä korostaa se, että vastaavat lait säädettiin Yhdysvaltoihin vasta 1970-luvulla.

Päättyvä vuosi ei kuitenkaan ole tuonut Suomelle erinomaista mainetta ja kunniaa. Syynä on pääministeri Juha Sipilä. Jo keväästä lähtien hän on nakertanut lehdistönvapautta ensin kiukuttelemalla toimittajien mielenkiinnosta hänen omaisuuttaa kohtaan ja sitten polttamalla päreensä jääviysepäilyjen vuoksi. Sivistyneessä länsimaassa ei tällaista, ainakaan ennen Trumpia, ole pidetty hyväksyttävänä.

Yleisradio jätti juttuja julkaisematta pääministerin suorien yhteydenottojen vuoksi. Jo näin korkeassa asemassa olevan ihmisen suorat yhteydenotot ovat arveluttavia. Pääministerin tulisi aina kommentoida asioita julkisen välineen kautta.

Sipilän kiukuttelu on sallittu, koska pääministeri Matti Vanhasen asiat jäivät taannoin selvittelemättä. Vanhaselle sallittiin valehtelu eduskunnassa ja jäi selvittämättä mihin "Matin taloon" lautakasat päätyivät. Jos nuo olisi perattu kunnolla, niin Sipilän nykyistä käytöstä ei olisi siedetty.

On painovapauden juhlavuodessa positiivinen puolensa. Keväällä ilmestyi Siiri Viljakan ja Lauri Tuomi-Nikulan sarjakuva-albumi Viimeinen puhe. Kolmella kielellä ilmestyneessä albumissa päädytään positiiviseen visioon viestinnän tulevaisuudesta.



* Viimeinen puhe - Anders Chydeniuksen paluu. Facebook


perjantai 30. joulukuuta 2016

Kuka pelastaa?


Koko loppu vuoden Kansaneläkelaitos on ollut ahkerasti läsnä sosiaalisessa mediassa. Facebookissa on paljon pyörinyt video toimeentulotuen maksajan muuttumisesta ja twitterissä on mainostettu Sosiaalivakuutus-lehden artikkeleita.

Yllä olevan mainoksen linkki johtaa juttuun, jossa kerrotaan Eevan onneton tarina. Työttömäksi jäätyään hän putosi kaikkien yhteiskunnan tukiverkkojen läpi. Ongelmaksi jutussa nimetään lääkärit, jotka eivät suostuneet kirjoittamaan Eevalle sellaista diagnoosia, että hän olisi saanut sosiaaliturvaa.

Vikahan ei tietenkään ollut Kelassa, TE-keskuksessa tai kunnan sosiaalitoimessa. Ihmisille ei kannattaisi määritellä tauteja ainoastaan toimeentulon saamiseksi. Kreikka-keskusteluissa on usein hämmästelty, että erään saaren asukkaista yli kymmenen prosenttia oli sokeita. Kannattaisi pitää terveydenhoito ja toimeentulo erillisinä asioina.

1990-luvun lamasta lähtien valtiontalouden takia ja sosiaalitukihuijareiden pelossa myönnettyjen yhteiskunnan tukien rajoja on tarkennettu ja tarkennettu. Eevan tapauksen voisi tulkita niin, että koska hän ei ollut oppikirjatapaus työttömyysturvan saajaksi, niin hänet jätettiin ilman sitä. Siitä seurasi muiden mahdollisten tukien menetys ja kaikkien turvaverkkojen läpi putoaminen.

Jutussa pohditaan ratkaisuksi uudenlaista perusturvan määrittelyä. Se todetaan tosin mahdottoman vaikeaksi, koska lainsäädäntöön ja tukien jakamiseen liittyy valtarakenteita, joiden purkaminen on hankalaa.

Helpompi ratkaisu esitettyyn ongelmaan olisi palaaminen joitakin askelia takaisin päin tukien saajien määrittelyssä. Jos nykyisin edellytetään kahden ehdon yhtäaikaista toteutumista, lakia olisi helppo muuttaa jommankumman ehdon toteutumiseki. Korvattaisi lain ja-sana tai-sanalla. Näin Eeva ei putoaisi verkkojen läpi. Eikä syntyneitä valtarakenteita uhattaisi.

Suuremmat muutokset voitaisi sitten tehdä laajalla poliittisella valmistelulla ja perustuslakia uhmaamatta kaikessa rauhassa.


torstai 29. joulukuuta 2016

Ladatuimmat tv-sarjat


Kun katselin Amerikan uutisista mitä kaikkia betoniporsaita Barack Obama on asettanut Donald Trumpin tulevien päätösten esteeksi, niin Google tiesi suositella minulle uutisia Game of Thronesista ja uudesta Sherlockista. Timen mukaan edellinen oli vuoden 2016 eniten epävirallisia teitä katsottu tv-sarja. Titteli ei ollut yllätys, samaan tv-sarja on yltänyt jo monta vuotta peräkkäin. Sarjan luojat ja tuottajat ovat ottaneet tittelin positiivisesti, todellisena kiinnostuksena sarjaa kohtaan.

Voisin veikata, että pohjoismaissa ainakin alkuvuonna ladatuin sarja tulee olemaan BBC:n Sherlock. Sarjan neljäs kausi ei tule yleisradioyhtiöiden kautta, vaan sen lähetysoikeudet on ostanut Netflix. Ilmeisesti nattipalvelussa sarjaa pääsee Suomessa katsomaan 2.1.2017 lähtien. Koska sarja tulee tarjolle kaupallisesti nopeasti, niin se saattaa laskea epävirallisen lataamisen määrää. Pitkään oikeudenhaltijoilta meni tämän asian oppimiseen.

Game of Thronesin kuudes kausi alkaa Yle TV2:lla loppiaisen jälkeen 9. tammikuuta 2017. Alkujaan kauden piti alkaa jo toinen päivä, mutta urheilu, nuorten miesten jääkiekko, siirsi esittämistä viikolla. Televisiossa käy usein näin, urheilu syrjäyttää muun vaikka näillä näkymin Suomen joukkue ei ole edes mukana toinen päivä pelattavissa peleissä.

Parhaillaan viimeisteltänee Game of Thronesin seitsämännen kauden jaksoja. Ulkokuvaukset lienee tehty ja sarja palaa maailmalla televisioihin keväällä. Silloin se ottanee taas paikkansa ladatuimpana. Sarjan loppuratkaisut nähdään kahdeksannessa kaudessa, joka tällä tietoa on neljän, viiden jakson mittainen tynkäkausi.

Vielä pari vuotta siis peli valtaistuimesta jyllää netissä ja televisiossa. Sitten ladatuimman kruunu siirtyy jollekin muulle sarjalle.


keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Suosio

Ylen jutusta.

Eilen Helsingin Sanomat kertoivat, että pääministeri Sipilän suosio on reilun vuoden mittaan laskenut kuin lehmän häntä. "ENÄÄ 27 prosenttia kansalaisista pitää Sipilän aikaansaannoksia vähintään melko hyvinä. Viime kesänä luku oli 39 prosenttia. Sipilän suosion heikkeneminen on merkittävä. Vielä kesällä 2015 hallituskauden alussa 58 prosenttia kansalaisista antoi Sipilälle hyviä arvosanoja", kirjoitti lehti.

Yleisradion Sipilä-uutisointia on sattuneesta syystä tullut seurattua hyvin tarkasti. Hieman särähti korvaan, että Vihreiden sisäisestä kinastelusta kerrottiin ennen pääministerisuosiolukuja ja harmiteltiin, että puolueen nousukiito katkeaa nolosti omiin sotkuihin. Sama tarinahan on aikaisemmin kerrottu pääoppositiopuolue SDP:stä.

Ylen Uutisten päälähetyksen tärkein aihe oli kansalaisten luottamuksen paluu talouteen. Suomen kansantalouden uskotaan nousevan. Myös muutoksista (heikennyksistä) työttömyysturvaan uutisoitiin, joskin neutraaliin sävyyn. Toimien vaikutus työllisyysasteen nostossa jää nähtäväksi.

Voisi ajatella, että näillä paikattaisiin Sipilän mainetta. Hallitus sentään yrittää. Mutta nämä kuitenkin olivat perusyleläisiä uutisia. Hallituksen toimista kerrotaan kansalaisen näkökulmasta hallituksen venettä heiluttelematta.

Sipilä voi sentään lohduttautua, että hän on yhtä suosittu kuin populistijohtaja Timo Soini. Hänen kannatuksensa on ollut tasaiset 27 prosenttia koko hallituskauden.



tiistai 27. joulukuuta 2016

Koipeliini-äänestys meneillään


Kvaakissa on meneillään äänestys vuoden parhaasta käännössarjakuva-albumista. Herra Koipeliini -palkinnonsaajan valintaan voivat osallistua kaikki Kvaakkiin kirjautuneet. Toimitus on valinnut kaksitoista albumia, joista sarjakuvia lukeva yleisö saa valita parhaan. Aikaa äänestykseen on loppiaiseen saakka, äänestys sulkeutuu 8. tammikuuta 2017 klo 19.18.

Ehdokkaina ovat

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 2 (suom. Saara Pääkkönen, WSOY)
Vaughan & Staples: Saga 4 (suom. Antti Koivumäki, Like)
Emmanuel Moynot: Ranskalainen sarja – Myrsky kesäkuussa (suom. Marja Luoma, Jalava)
The Original Writer - Davis: Ihmeellinen Miracleman (suom. Jouko Ruokosenmäki, Like)
Matthieu Bonhomme: Mies joka ampui Lucky Luken (suom. Annukka Kolehmainen, Egmont)
Nærum & Volle: Vinossa (suom. Sirpa Alkunen, Like)
Trondheim & Keramidas: Mikin hulluimmat seikkailut (Sanoma Media)
Derib: Buddy Longway 1 (suom. Saara Pääkkönen, Apollo kustannus)
Ennis - Dillon: Preacher 1 – 4 (suom. Petri Silas ja Antti Koivumäki, RW Kustannus)
Pellejero - Canales: Corto Maltese – Keskiyön auringon alla (suom. Heikki Kaukoranta, Jalava)
Guy Delisle: Huonon isän opas (suom. Saara Pääkkönen, WSOY)
Boucq - Jodorowsky: Bouncer – Käärmeen oikeus (suom. Heikki Kaukoranta, Jalava)

Viime vuonna palkinnon voitti Charlie Christensenin Aarne Ankka – kansankodin pesänjakajat (Zum Teufel!, suom. Ville Hänninen ja Vesa Kataisto). Ensimmäinen palkinto jaettiin 2010 vuoden 2009 parhaalle käännösalbumille.



* Äänestä Herra Koipeliini -voittajaa!


maanantai 26. joulukuuta 2016

Coo-ee



Robert Leighton (1859-1934) oli elinaikanaan suosittu poikien seikkailukirjojen tekijä. Maine ei ole kantanut 2000-luvulle, sillä kirjailija Leightonista ei ole edes mainintaa englanninkielisessä Wikipediassa. Hän kirjoitti kymmenkunta teosta, joista suurin osa on saatavilla alkukielellä Project Gutenbergin sivuilta. Suuria lukijamääriä ne eivät ole keränneet. Teokset ovat kuitekin tutustumisen arvoisia seikkailujen ystäville.

Leightonin tuotannosta taannoin valikoitui suomennettavaksi teos Etelämereltä. Tyynenmeren kaukaisten ja huonosti tunnettujen saarten elämään tutustui partiopoika apureineen. Coo-ee jäi ainoaksi kirjailijan suomennetuksi teokseksi.

Coo-ee käännettiin suomeksi kaksi kertaa. Ensimmäinen suomennos ilmestyi Mikkelissä julkaistussa lyhytikäisessä Vivutar-lehdessä 2/1912. Lehdessä ei tarinoiden suomentajia kerrottu, he ovat jääneet tuntemattomiksi. Vivuttaresta vastasi mikkeliläinen kirjapainonjohtaja Victor Taipale.

Uuden suomennoksen Coo-eesta teki Uuno Salander. Sen julkaisi Kustannusosakeyhtiö Ahjo vuonna 1920. Teos sai nimekseen Coo-Ee - seikkailukertomus Etelämeren saarilta. Vuonna 1933 sama suomennos julkaistiin WSOY:n koulukirjastossa nimellä Valtameren aarre. Kirja oli peräti 115. osa tuota kirjasarjaa.

Vaikka teos katsottiin 1930-luvulla koululaisille sopivaksi lukemistoksi, niin nykyisin lukijalle pitää antaa varoitus vanhoista asenteista. Maailma on muuttunut.

Salomonsaarelaisten asenne länsimaisia ihmisiä kohtaan on ymmärrettävä. Lähetyssaarnaajat ja britit “sivistivät” saarelaisia ankaralla kädellä. Kirjan tapahtuma-aikoihin saarilta vietiin 30 000 asukasta orjiksi Fidzin ja Australian sokeriruokoviljelmille.

Eristyneillä valtameren saarilla luonto on kehittynyt omaan, biologeja edelleen kiinnostavaan suuntaan. Nyttemmin erikoista faunaa ja floraa on voitu tutkia rauhallisemmissa merkeissä.



* Lue Jatkokertomuksissa
* Tilaa kirja lulu.comista



sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Kirottu lapsi


J.K. Rowling, John Tiffany & Jack Thorne
Harry Potter ja kirottu lapsi
suom. Jaana Kapari-Jatta
Tammi 2016


Tämän vuoden myydyin kirja on "uusi Harry Potter". Harvemmin teokseen kuulee viitattavan sen nimellä Kirottu lapsi. Kirja on näytelmäkäsikirjoitus, jota markkinoidaan kahdeksantena Harry Potter-tarinana. Kanteen on painettu myös sisällön luonnetta korostava "vain harjoituskäyttöön". Ilman erillisiä lupia näytelmää ei tietenkään saa esittää.

Näytelmässä Harry ja muut kirjoista tutut hahmot ovat nelikymppisiä, korkeissa yhteiskunnallisissa asemissa olevia. Keskeiset henkilöt ovatkin Albus Potter ja Scorpius Malfoi, jotka Tylypahkan neljännen vuoden oppilaina saavat hyvää tarkoittaessaan paljon pahaa aikaan. He selvittävät sotkunsa, osin vanhempiensa auttamina.

Suurilta ja merkittäviltä taikureilta nimensä saanut Harry Potterin nuorempi poika on jäänyt isänsä varjoon. Albusta ei ole ymmärretty omaksi ihmiseksi, vaan yhdeksi sukunsa jäseneksi. Erilaisen maine kasvaa, kun lajitteluhattu määrittää Albuksen luihuiseksi.

Scorpius Malfoin lähtökohdat ovat vielä epäedullisemmat. Häntä epäillään Voldemortin lapseksi. Äidittä jääminen leimasi myös hänen elämäänsä. Onneksi jo ensimmäisellä matkalla Tylypahkaan Albus ja Scorpius ystävystyivät.

Varsinainen seikkailu kytkeytyy tiukasti varsinaisen Harry Potter-kirjasarjan tapahtumiin. Pienetkin muutokset tarinan kulussa muuttavat lopputulosta. Sen saavat Albus ja Scorpius katkerasti kokea ajankääntäjää käyttäessään.

Näytelmän käsikirjoituksen perusteella on vaikea sanoa millainen Lontoossa viime kesänä esitetty näytelmä on ollut. Ehkä käsikirjoituksesta jäi kirjasarjan muutamien kohtien lisäperusteluiden lisäksi käteen isä-poika -suhdepohdintoja. Jälkimmäisiä on kyllä paremmin tarkasteltu joissakin muissa kirjoissa, näytelmissä ja elokuvissa.



lauantai 24. joulukuuta 2016

Kahdeskymmenesneljäs luukku

Oulun joulukalenteri, kahdeskymmenesneljäs luukku


Oulun pääkirjastossa on ollut joulukuusi jo pitkään. Tänään tuodaan kotiin sisälle.


Muita joulukalentereita

* Meerin joulukalenteri 2016
* Äidin kadonnut joulumieli.



perjantai 23. joulukuuta 2016

Kahdeskymmeneskolmas luukku

Oulun joulukalenteri, kahdeskymmeneskolmas luukku


Oulun kaupungintalon edustalla on suuri, edustava joulukuusi.


Muita joulukalentereita

* Strömsö julkalender 2016
* Joulukalenteri 2016. Starbox



torstai 22. joulukuuta 2016

Kahdeskymmenestoinen luukku

Oulun joulukalenteri, kahdeskymmenestoinen luukku


Tiernatorilla on tarjolla esimerkiksi joulupuuroa. Lumeton, lämmitetty katu tosin tekee kojutorista hieman valjun.


Muita joulukalentereita

* Eläinten ystävän joulukalenteri 2016
* ATC-joulukalenteri 2016



keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Kahdeskymmenesensimmäinen luukku

Oulun joulukalenteri, kahdeskymmenesensimmäinen luukku


Talvipäivänseisauksena päivä on lyhyimmillään. Paljon ei valoa keskipäivälläkään muinakaan joulukuun päivinä ole.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri. Lastenkirkko
* Joulukalenteri. bolPPshop



tiistai 20. joulukuuta 2016

Kahdeskymmenes luukku

Oulun joulukalenteri, kahdeskymmenes luukku


Lyhyen päivän päätteeksi aurinko lähtee näyttävästi.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri. Forssan museo
* Reima joulukalenteri


maanantai 19. joulukuuta 2016

Yhdeksästoista luukku

Oulun joulukalenteri, yhdeksästoista luukku


Piparit kuuluvat jouluun. Etenkin piparkakkutalo, joka syömisen aloittamista pitää odottaa monta päivää.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri 2016. Vauhdin hurmaa
* Erilainen joulukalenteri. Aino Mäkelä



sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Kahdeksastoista luukku

Oulun joulukalenteri, kahdeksastoista luukku


En tiedä onko näitä otuksia ajateltu jouluisiksi, mutta tähän aikaan vuodesta ne tuovat mieleen tontut. Ja joulupossut.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri. Holiday Club
* Seminaarinmäen joulukalenteri



lauantai 17. joulukuuta 2016

Seitsemästoista luukku

Oulun joulukalenteri, seitsemästoista luukku


Joulukoristeita on ympäri kaupungin. Tämä köynnös kiersi liikehuoneistojen ikkunoiden yllä.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri. Papunet.net
* Joulukalenteri. Turun Sanomat



perjantai 16. joulukuuta 2016

Kuudestoista luukku

Oulun joulukalenteri, kuudestoista luukku


Divarista voi tehdä hyviä joululahjalöytöjä.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri. Kotiseutuliitto
* Punk-joulukalenteri


torstai 15. joulukuuta 2016

Viidestoista luukku

Oulun joulukalenteri, viidestoista luukku


Oulun lentokentällä saapuvien ja lähtevien ovet on koristeltu jouluisasti.


Muita joulukalentereita

* Kulttuuribingon joulukalenteri
* Nya vindar -joulukalenteri



keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Neljästoista luukku

Oulun joulukalenteri, neljästoista luukku


Oulun yliopistonkirjastossa on koottu lumiukko kirjoista. Grimbergin Kansojen historiaa tuskin paljon lainataan, se on lähinnä innoittanut historian opintojen aloittamiseen. Joutaa siis hyvin lumiukon silinterinä olemaan.


Muita joulukalentereita

* Tietoturvakalenteri. Viestintävirasto
* Muistiliiton joulukalenteri. Twitter



tiistai 13. joulukuuta 2016

Kolmastoista luukku

Oulun joulukalenteri, kolmastoista luukku


Joulu on innoittanut paljon erilaista kirjallisuutta. Joulutarinoita voi netissä lukea vaikka Jatkokertomuksissa.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri 2016. Näpertelijä
* Haagan elävä joulukalenteri


maanantai 12. joulukuuta 2016

Kahdestoista luukku

Oulun joulukalenteri, kahdestoista luukku


Oulun pääkirjastolla tontut seuraavat menoa näkyvältä paikalta.


Muita joulukalentereita:

* Joulukalenteri 2016. watia.fi
* Juna-ajatuksia. VR


sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Yhdestoista luukku

Oulun joulukalenteri, yhdestoista luukku


Kynttilät Tuiran kirkon ikkunoissa lämmittävät.


Muita joulukalentereita

* Sarjakuvaa jouluksi. Suomi-Rivendell-Asgard
* Romantikon joulukalenteri


lauantai 10. joulukuuta 2016

Kymmenes luukku

Oulun joulukalenteri, kymmenes luukku


Kun aloittaa pakettien tekemisen ajoissa, niin säästyy suuremmalta kiireeltä aaton lähestyessä.


Muita joulukalentereita

* Harry Potter -fanien joulukalenteri 2016
* Joulukalenteri. TAMK

perjantai 9. joulukuuta 2016

Yhdeksäs luukku

Oulun joulukalenteri, yhdeksäs luukku


Ranta-Toppilan uusissa kerrostaloissa vietetään ensimmäistä joulua. Yläkerroksen asukas on laittanut valaistun seppeleen ikkunaan.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri 2016. Samasta puusta kaiverrettu
* Joulukalenteri 2.0. Varusteleka


torstai 8. joulukuuta 2016

Kahdeksas luukku

Oulun joulukalenteri, kahdeksas luukku


Lahjojen paketointiin on tarjolla joulupaperin lisäksi erilaisia kasseja.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri. Paimion kesäteatteri
* Joulupukin hyvinvointikalenteri. Työterveyslaitos


keskiviikko 7. joulukuuta 2016

tiistai 6. joulukuuta 2016

Kuudes luukku

Oulun joulukalenteri, kuudes luukku


Musta joulutähti Kulttuuritalo Valveella Konst O. Deli -kahvilan seinällä.


Muita joulukalentereita

* Joulukalenteri. Feminismi liikkeessä
* Joulukalenteri. Pelikone


maanantai 5. joulukuuta 2016

Viides luukku

Oulun joulukalenteri, viides luukku


Tuiran kirkossa on joulun alla jouluputiikki ja -kahvila. Kirkossa lauletaan myös kauneimpia joululauluja.


Muita joulukalentereita

* Tekno-Kekon joulukalenteri
* Naapurit. Jouluteemaisia strippejä joulukuun alusta alkaen


sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Neljäs luukku

Oulun joulukalenteri, neljäs luukku


LC Oulu Terwan joulukuusi tähtineen Merikoskenkadulla.


Muita joulukalentereita

* Tohtori Raimon joulukalenteri. Yle
* Joulukalenteri. Henri Pero


lauantai 3. joulukuuta 2016

Kolmas luukku

Oulun joulukalenteri, kolmas luukku


Kohta entisellä teollisuusalueella tyhjentyneissä toimitiloissa on ikkunassa viimevuotinen joulutähti.


Muita joulukalentereita

* Prisma Studion joulukalenteri
* Summerin joulukalenteri
* Limingan taidekoulun videokalenteri

perjantai 2. joulukuuta 2016

Toinen luukku

Oulun joulukalenteri, toinen luukku


Länsi-Tuiran kerrostalossa on jo yhdessä ikkunassa joulukynttelikkö.


Muita joulukalentereita

* Joulukalentereiden joulukalenteri. Ylen Elävä Arkisto
* Mad Tea Party


torstai 1. joulukuuta 2016

Oulun joulukalenteri


Tänään saa avata joulukalenterista ensimmäisen luukun. Yle TV2:ssa alkaa Jäätävä seikkailu. Luutiissa ilotellaan.

Tässä blogissa kokeillaan onnistuisiko vuoden pimeimpänä aikana kuvata 24 jouluaiheista kuvaa.

Ensimmäisenä on tarjolla seimi Osuuspankin ikkunasta. Se on osa Oulun monivuotista perinnettä, kansainvälistä seiminäyttelyä.


* Kansainvälinen seiminäyttely

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Heil Trump, meil Sipilä


Uutisaamu on alkanut vilkkaasti. Suomen Kuvalehti kertoi, että pääministeri Juha Sipilä on painostanut Yleisradiota uutisoimasta ja arvioimasta enempää Sipilän sukulaisten yritysasioita ja hänen mahdollista esteellisyyttään päätöksenteossa.

Jo viime viikonloppuna muutamat viestimet ihmettelivät, että miksi Sipilä antoi jupakan oman esteellisyytensä ympärillä velloa koko lauantaipäivän. Hänhän oli jo aamulla pyytänyt oikeuskansleria selvittämään asian.

Tänäiset uutiset paljastavat syyn. Sipilä oli perjantain ja lauantain välisen illan ja yön lähetellyt sähköposteja Ylen toimittajalle. Viesteissä oli pääministerin saamaan kansalaispalautetta ja omia epäluottamuslauseita julkiselle uutisvälittäjälle. Viestien mukaan Sipilä ei luota Yleisradioon lainkaan.

Ylen uutisten päätoimittaja saatujen viestien perusteella päätti olla tekemättä jatkojuttuja Katera Steelista, Sipilän sukulaisista ja mahdollisesta esteellisyydestä. Ruben Stillerille annettiin varoitus linjauksen vastaisen ohjelman valmistelusta. Nyttemmin varoitus on peruttu. Stiller on ilmaissut itseään twitterissä erilaisin sanankääntein.

Tällainen viestittely on uutinen jo itsessään. Meilläkin on kauhisteltu Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin yöllisiä tviittejä, joiden arveltiin loppuvan uuden aseman myötä. Eivät ole loppuneet. Trump tviittaa edelleen ja samanlaisia päättömyyksiä kuin kampanja-aikana.

Sipilä siis kirjoittelee sähköposteja toimittajille. Näin aivan koko kansalle ei paljastu pääministerin yölliset ajatukset. Ehkä kannattaisi kuitenkin nukkua yöt, että päivisin ajatus kulkisi kirkkaammin. Ja hoksaisi paremmin jäävätä itsensä lähipiiriä hyödyttävistä päätöksistä.

Sekä Trumpin että Sipilän mahdollisuutta toimia päätöksentekijänä on kyseenalaistettu suurien omaisuuksien vuoksi. Sipilän omistukset ovat vakuutuskuoressa, jonka sisältöä ei tunneta. Trumpilla on omistuksia ympäri maailman ja tuhansissa eri yhtiöissä. Tulevalle presidentille on suositeltu omaisuuden myymistä ja rahastoimista presidenttikauden ajaksi. Jos Trump ei tee niin, on arvioitu, että hän joutuu jonkun esteellisyyden vuoksi eroamaan virastaan kesken kauden.

Millaisia juttuja olisikaan voitu kirjoittaa jos Sipilän vakuutuskuoren sisältö tiedettäisiin?


* Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen. Suomen Kuvalehti



tiistai 29. marraskuuta 2016

Puhelin ei toimi


Eilen 11:43 puhelimeni lakkasi toimimasta. Vanha nokialainen ei ole löytänyt verkkoa vielä tätä kirjoitettaessakaan lähes 12 tuntia myöhemmin.

Olen yrittänyt tehdä vikailmoitusta operaattorille, mutta nettisivuilla ohjataan soittamaan asiakaspalveluun. Vikailmoitusta ei voi tehdä netissä.

Ja sitä en voi tehdä.

Verkko kun ei ole käytettävissä.

Iltapäivällä Soneran verkosta annettiin myös hätätiedote. 2G-verkosta kun ei päässyt soittamaan hätänumeroon.

En tiedä onko häiriötiedotesivu oikea paikka kertoa, että Soneralla on luotettava ja kattava matkapuhelinverkko.

Saattaa nostaa kovasti jonkin asiakkaan verenpainetta.


maanantai 28. marraskuuta 2016

Ihmeotukset


Eilen olisi Euroopan parlamentti näyttänyt ilmaiseksi filmejä Studiossa, mutta kauppareissun venähtämisen vuoksi myöhästyin näytännöstä. Rahalla pääsi katsomaan Stariin J. K. Rawlingin uuden elokuvasarjan aloitusta, Ihmeotuksen ja niiden olinpaikat (Iso-Britannia 2016). Näennäisesti elokuva perustuu samannimiseen kirjaan, joka julkaistiin 2001 Comic Relief -hyväntekeväisyyskirjana. Kirja oli Tylypahkassa käytetty oppikirja, jonka marginaaleihin Harry, Ron ja Hermione olivat tehneet omia merkintöjään.

Sanakirjasta ei ole juonielokuvan pohjaksi. Ensimmäinen elokuva tapahtuu noin 70 vuotta ennen Harry Potterin tapahtumia. Rawling on kirjoittanut tarinaa suoraan viisiosaiseksi elokuvasarjaksi ja se näkyy. On ensimmäinen elokuva kuitenkin ehjempi kokonaisuus kuin esimerkiksi ensimmäisen trilogian jälkeiset Tähtien sodat.



Lisko Scamander matkustaa New Yorkiin ihmeotusten vuoksi. Amerikkalaisessa noitayhteisössä on erilaisia sääntöjä kuin brittiläisessä ja Scamander joutuu heti vaikeuksiin. Osa Scamanderin mukana olleista otuksista karkaa aiheuttaen hämmennystä. On New Yorkissa omiakin ongelmia, jotka ovat kaatua otusten pelastajan ja suojelijan niskaan.

Kaikki kääntyy kuitenkin onneksi, niin otusten kuin sydänten kannalta. Elokuva on suunnattu nuorisolle, joka saaneekiin siitä oivia mietinnän aiheita.

Vaikka alkuperäistä kirjaa ei ole elokuvan myötä julkaistu uudelleen, niin kaikenlaista muuta on julkaistu. Lisäksi Tammi on julkaisee elokuvan käsikirjoituksen.



sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Ivan Generalicin talvimaisemia


Näihin päiviin sopivat talvimaisemat. Tänään 1992 kuollut kroatialainen naivisti Ivan Generalic (s. 1914) maalasi sellaisiakin. Vuodenajasta huolimatta arkinen aherrus jatkuu.







* Studio Generalic


lauantai 26. marraskuuta 2016

Viimeinen numero!


Yliopistolla huomion kiinnittivät Oulun ylioppilaslehden jakelupisteet. Viimeinen numero! viestiä vahvistettiin punavalkoisella nauhalla.

Ei ylioppilaslehti lakkaa. 23. marraskuuta ilmestynyt numero oli viimeinen paperille painettu numero. Lehti jatkaa digidiginä.



* Oulun ylioppilaslehti



perjantai 25. marraskuuta 2016

Miten oululaiset äänestivät Yhdysvaltain presidentinvaaleissa?


Yhdysvaltain presidentinvaalien ääntenlaskennassa huomio on nyt kiinnittynyt Wisconsiniin. Vihreiden ehdokas Jill Stein on haastanut osavaltion tuloksen ja äänet lasketaan uudelleen. Stein on kerännyt rahaa kaikkien kolmen vaa'ankieliosavaltion tuloksen haastamiseen, ja tätä kirjoitettaessa vaikuttaa siltä, että varat saadaan lahjoituksina kasaan. Yhdysvalloissa vaalitulosta epäilevän on itse kustannettava uusi laskenta. Viranomaiset eivät tee sitä automaattisesti.

Muutamissa Wisconsinin piirikunnissa vaalitulos on jo muuttunut. Eräässä korjattiin vaalivirkailijan laskuvirheitä, ja sen seurauksena Trump menetti 1600 ääntä.

Vaalitilastot ovat eri puolilla Yhdysvaltoja hyvin erilaisia. Tämä käy ilmi liittovaltion nettisivun kautta.

Wisconsinissa on Oulun kaupungin kaima. Amerikan Oulussa vaalitulos oli melko tasainen, Trump voitti 166 äänellä Clintonin 148 ääntä vastaan. Tuloksen haastanut Stein sai Oulusta yhdeksän ääntä.

Trump/Pence 166
Clinton/Kaine 148
Castle/Bradley  3
Johnson/Weld 10
Stein/Baraka  9
(lähde)
Kymmenen muuta ehdokasta ei saanut Oulusta yhtään ääntä.

Enemmistö oululaisista äänesti republikaanien ehdokasta myös samaan aikaan järjestetyssä senaattorinvaalissa (170-158), mutta kongressiedustajaksi äänestettiin demokraattia (160-172).

Oulussa käytettiin sähköistä äänestyslaitetta. Lakien ja asetusten mukaan sitä testattiin ja vaalilautakunnan sihteeri Diana Reijo totesi laitteiston toimivan. Oulun sivuilla ei kerrota millainen laitteisto siellä on käytössä, mutta lehtien mukaan Wisconsinissa yleinen äänestyskone on Kaliforniassa kokonaan kielletty helpon manipuloinnin vuoksi.

Jos esitetyt sähköisten äänestyskoneiden 7-15 prosentit pitävät paikkansa, niin Oulussakin tulos helposti kääntyisi toisinpäin.



torstai 24. marraskuuta 2016

Suomennettu morsetus


Sarjakuvaruudussa paljastetaan pikkutietoja tuoreista Liken ja Otavan julkaisemista sarjakuvista. Uusimmassa jutussa käsitellään hiljan ilmestynyttä Sinisen lootuksen mustavalkoista laitosta.

Hergén perfektionismista Tintin tekemisessä on ollut paljon puhetta. Nyt kuitenkin suomenkielisen laitoksen tekijät ovat keksineet morsetusruutuihin lisäjipon. Sarjakuvaruudussa kirjoitetaan, että

huomionarvoinen seikka uudessa suomennoksessa on, että tässä mustavalkoisessa laitoksessa Tintin vastaanottamat morse-viestit on suomennettu, toisin kuin väriversiossa. Suomentaja siis suomensi tekstit, käänsi ne sitten morsemerkeiksi, minkä jälkeen latoja ja kustannustoimittaja hikoilivat omat tuskanhikensä, jotta homma saatiin toimimaan!

Värillisessä versiossa tila pieneni sen verran paljon, että oikeaa morsetusta ei siihen mahtunut. Väljemmässä mustavalkoisessa siis on!

Viesti on salakirjoitusta, jonka Tintti oivaltaa albumin loppupuolella. Koodi on yksinkertainen, sen nokkela nuori lukija on saattanut oivaltaa jopa ennen sankaria.



* Sarjakuvaruutu


keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Epäselvyyksiä sähköisessä äänestyksessä

Homer Simpson yritti äänestää Obamaa.

Yhdysvaltain presidentinvaalit eivät taidakaan olla vielä selvä tapaus. Amerikasta kantautuneiden uutisten perusteella Hillary Clintonilla olisi hyvät perusteet haastaa vaalien tulos. Tilastonikkarit ovat käyneet läpi osavaltioiden tuloksia ja havainneet esimerkiksi Wisconsinissa Trumpin saaneen sähköisiä äänestyslaitteita käyttäneiltä äänestyspaikoilta suhteellisesti enemmän ääniä kuin paperisia äänestyslippuja käyttäneiltä.

On perusteltua olettaa, että äänestäjien taustat huomioonottaen äänien jakauma olisi sama äänestystavasta huolimatta. Näin ei Wisconsinissa ehkä ole. Tilastoja penkoneet ovat arvelleet, että Clintonin olisi pitänyt saada 30 000 ääntä enemmän. Wisconsinissa Trump voitti 27 000 äänen marginaalilla.

Vaikka Trump esiintyy jo seuraavana presidenttinä, niin ääntenlasku on vielä pahasti kesken. Tämä on tavallista Yhdysvalloissa, vaalien virallisen tuloksen oletetaan olevan valmis ensi kesänä. Kuitenkin Michiganissa tilanne ehdokkaiden välillä on niin tiukka, että kumpaakaan ehdokasta ei ole vielä vahvistettu voittajaksi.

Äänestäjien oikeuksia valvova kansalaisliike on jo viime viikolla ehdottanut Clintonin kampanjalle äänestystuloksen haastamista Michiganissa, Pennsylvaniassa ja Wisconsinissa. Jos näiden osavaltioiden valitsijat tulisivat Clintonille, niin Trumpista ei tulisi presidenttiä.

Todisteita sähköisten äänestyslaitteiden manipuloinnista tai hakkeroinnista ei ole löydetty. Tilastot näyttäisivät kuitenkin jotakin erikoista tapahtuneen.

Clintonin kampanjasta ei mahdollista haastamista ole kommentoitu vielä mitenkään. Asia onkin poliittisesti kimurantti. Vaalikampanjan aikana Trump uhosi moneen otteeseen haastavansa vaalituloksen, ja hänen kampanjastaan raportoitiin väärinkäytöksistä äänestyspaikoilla vaalien kuluessa ja ääntenlaskun alkuvaiheessa. Olisiko demokraattien nyt sopivaa käyttää samoja keinoja? Ehkä vain odotetaan varmempia näyttöjä.






* Experts Urge Clinton Campaign to Challenge Election Results in 3 Swing States. New York magazine
* Hillary Clinton Has Grounds To Challenge Election Results, Activists Say. HuffPost



tiistai 22. marraskuuta 2016

Kuinka Huizinga lausutaan?


Kun Elli Salo aloitti Yle Radio 1:ssä lukemaan Johan Huizingan Keskiajan syksyä, niin kuuluttajien oikeaoppinen historioitsijan nimen ääntämys hätkähdytti. Ensimmäisellä kerralla piti jopa miettiä kuka ˈjoːɦɑn 'ɦœyzɪŋɣaː oikeastaan olikaan.

Toki olin kuullut oikean ääntämyksen melkein kolmekymmentä vuotta sitten kulttuurihistorian luennoilla. Yliassistentti kertoi, että nimi lausutaan Häyzinhaa, mutta välittömästi sen jälkeen siirryttiin sujuvasti puhumaan Huizingasta.

Nyt kun nimen on kuullut oikein ja asianmukaisesti lausuttuna liki pari sataa kertaa ennen ja jälkeen arkipäivittäisen luennan, niin se tuntuu luontevalta. Niin kuin pitääkin.

Elli Salon luenta on edennyt jaksoon 99. Kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Yle Areenassa.



* Keskiajan syksy. Yle Areena.


maanantai 21. marraskuuta 2016

Tänään on television päivä


Tänään vietetään Yhdistyneiden kansakuntien Maailman televisiopäivää. Otsikko 'tänään on television päivä' ei siis viittaa tv-formaattien maailmaan niin kuin SDP:n viestintä. Antin päivä oli lauantaina ja toisten päivät tulevat aikanaan.

Maailman televisiopäivän viettämisestä päätettiin vuonna 1996. Vaikka 1990-luvun lopulla televisio oli jo yleinen ja melko pitkäikäinen media, niin oman päivän nimeäminen ei saanut suuria taputuksia. Monet ajattelivat, että lehdistön vapaudenpäivä olisi riittänyt hyvin.

Olohuoneen valtiasta kutsutaan joskus sontalaatikoksi. Nykyisin televisiosta tulee aina jotakin, ja aina joku katsoo lähetyksiä. Siinä ohessa välittyy erilaisia maailmankuvia, viestejä ja kaupallisia tiedotteita. Joku katsoo aina, siksi aina lähetetään.

Laajan katselijakunnan tavoittaminen mahdollistaa myös laadukkaiden tv-ohjelmien tekemisen. Ohjelmiin kannattaa satsata, koska siten voi antaa todella monille ihmisille elämyksiä.

YK:n televisiopäivän tämän vuotisena teemana on todellisten tarinoiden kertominen. YK:lla on ollut omaa televisiotuotantoa vuodesta 1947. Televisiopäivänä YK:n tv-studioilla on avoimet ovet ja netin kautta voi katsoa erilaisia ohjelmia liki 70 vuoden ajalta.

Omaan huomiseen tv-rupeamaan kuulunevat ainakin Kolme muskettisoturia (1922) ja Game of Thrones-uusinta.



World Television Day 21 November


lauantai 19. marraskuuta 2016

Merkityksen kyseenalaisuus



Ei ole kauankaan, kun kirjoitin Wikipediassa nykyisin pyrittävän ratkomaan ongelmat pääosin keskustelemalla. Ja äänestyksiä kartetaan ja pyritään kompromisseihin.

No, rauha on mennyttä. Artikkeleiden merkittävyydestä on taas alkanut uusi vääntö ja äänestyksiä taas käydään epäselvin motiivein. Enää ei tosin vedota siihen, että aihe ei tietosanakirjaan sopiva, koska deletionistit myös ymmärtävät wikipedioiden koon kasvaneen kirjamuotoisesti käsittämättömiin mittoihin. Wikipedian painaminen on taideprojekti, ja sellainen on viimeksi toteutettu Hollannissa.

Print Wikipedia Ghent (6).jpg
By Photographer: Romaine Creator artwork: Michael Mandiberg - Own work, CC BY-SA 4.0, Link

Miten saisikaan noiden innokkaiden poistajien tarmon siirrettyä artikkelien sisällön parantamiseen? Tai itselle läheisistä aiheista kirjoittamiseen?

Muutamia vuosia sitten julkisuudessa todettiin, että nämä merkittävyydellä mellastajat harvoin tuottavat uutta. Keskusteluissa ja muissa toimissa he ovat aktiivisia, mutta eivät pääasiassa. Suomessakin on kampanjoitu sen puolesta, että useammat uskaltaisivat muokata ja kirjoittaa wikipediaan. Tällaiset poistouhkat ja äänestykset aikoinaan karkoittivat uskaliaat. Toivottavasti nyt ei käy samoin.



Poistoäänestettyjen kyseenalaistukset?

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset