keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Maksim Gorki



Tänään 1868 Nizhni Novgorodissa syntyi Aleksei Maksimovitš Peškov, joka myöhemmin opittiin tuntemaan paremmin nimellä Maksim Gorki (k. 1936). Pieni tietosanakirja (1925) kuvailee Gorkia itseoppineeksi, joka oli parhaimmillaan kuvatessaan rappiolle joutuneita, mutta lahjakkaita ihmisiä. Suomessakin suositun realismin edustajana kai Gorkia pidettiin, kunnes hänestä tuli sosialistisen realismin isä. Pieni tietosanakirja kuittaa tämän toteamalla "vallankumoukselliset harrastukset veivät hänet bolsevikkien palvelukseen".

Maksim Gorkin tarinoita julkaistiin paljon suomalaisessa lehdistössä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Viimeisinä parina vuosikymmenenä Gorki ei ole ollut kustantajien suosiossa. Viimeisin suomennos on Seppo Heikinheimon Väärään aikaan ajateltua (WSOY 1990).

Jatkokertomuksia -blogissa olen julkaissut kaksi Gorkin pitkää tarinaa, Matkatoverini ja Malva. Näissä molemmissa kertomuksissa kuvataan rappiolle joutuneita lahjakkaita, nykyisin kai sanottaisiin manipuloivia hyväksikäyttäjiä. Miksi näistä on sellaisia tullut, sen Gorki jättää kokonaan lukijan pohdittavaksi.



Maksim Gorki. Malva. (kuusi osaa, Päivälehti/Kaunokirjallinen lisälehti 1902)

Maksim Gorki. Matkatoverini. (yhdeksän lukua, Mikkeli 1902-03)




Novelleja ja muita lyhyitä kirjoituksia



Maksim Gorki. Eräs joulujutelma. (Oikeus 1906)

Maksim Gorki. Ihminen. (Helsingin Kuvalehti 1909)

Maksim Gorki. Khani ja hänen poikansa. (Louhi 1902)

Maksim Gorki. Kirjailija, joka liikoja kuvitteli. (Päivälehti/Kaunokirjallinen lisälehti 1902)

Maksim Gorki. Laulu myrskylinnusta. (Mikkeli 1902)

Maksim Gorki. Makar Tshudra. (Päivälehti/Kaunokirjallinen lisälehti 1902)

Maksim Gorki. Markkinat Goltvassa. (Työmies 1903)

Maksim Gorki. Olemmeko me sivistyneitä? (Oikeus 1906)

Maksim Gorki. Paholaisesta. (Kuopion Uutiset 1903)

Maksim Gorki. Pirun matkoilta. (Suomen Kansan Viikkolehti 1903)



Ei kommentteja:

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset