Yleisradio on kesän mittaan esittänyt ranskalaisia dokumenttiohjelmia ruoantuotannosta, viljelystä, geenimuunnelluista viljalajikkeista ja niiden taustalla olevista suuryrityksistä, pääasiassa Monsantosta.
Suurmaanomistajat Etelä-Amerikassa ja Indonesiassa hankkivat maata, raivaavat sen pelloksi ja viljelevät sitä Monsanton patentoiduin siemenin. Dokumenteissa on haettu ja esitetty suuryritysten toimien tuottamia ongelmia. Hakkuun myötä sademetsät pienenevät ja pienviljelmät häviävät. Seuraa ilmastollisia ja sosiaalisia ongelmia.
Eräässä ohjelmassa kuvattiin tarkasti Argentiinassa (ja ilmeisesti muuallakin) käytettyjä viljelymenetelmiä. Suurtiloilla käytetään pääasiassa suorakylvöä, tehokkuuden lisäämiseksi.
Yksi maailman suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista ovat pellot. Ainakin toistaiseksi näihin päästöihin ei poliittisissa neuvotteluissa ole puututtu. Joka kerta kun peltoja kynnetään/muokataan, ilmaan vapautuu suuret määrät ilmastonmuutosta kiihdyttävää CO2-kaasua.
Suorakylvössä maata ei muokata lainkaan (tai hyvin vähäisessä määrin perinteisiin kyntöihin verrattuna), vaan siemen kylvetään suoraan muokkaamattomaan maahan. Tekniikka on jo melko vanha, sen yleistyminen perheviljelmillä on ollut hidasta. Eräs suomalainen viljelijä arveli syyksi maatalouskonekauppaa: neljän, viiden koneen sijaan suorakylväjä tarvitsee vain yhden.
Suorakylvön myötä peltoon sitoutunut hiilidioksidi jää maahan, ei vapaudu sieltä ilmakehään. Optimistisimpien arvioiden mukaan pelkästään maailmanlaajuinen suorakylvöön siirtyminen riittäisi estämään ilmastonmuutoksen.
Tässä suhteessa Monsanton ja laajenevan suurtehomaatalouden toimet ovat positiivisia maapallon kannalta. Hiilidioksidipäästöt vähenevät, hiilidioksidia sitoutuu maahan ilman ihmevippaskonsteja.
Suomalainen suorakylvökoneiden maahantuoja esittelee pitkän listan suorakylvöviljelyn etuja (CA, conservation agriculture):
CA-viljelyn edut viljelijän kannalta
* työ, ajankäyttö ja voimantarve vähenevät
* kustannukset alenevat
* koneiden kuluminen vähenee
* ajokerrat vähenevät
* polttoaineen kulutus vähenee
* satotaso vakiintuu (märkä/kuiva kasvukausi)
* pellon kantavuus lisääntyy
* ajan mittaan satotaso nousee ja ravinteiden käyttöä voidaan vähentää
* nettotulos kasvaa, usein heti, aikaa myöten aina
CA-viljelyn edut yhteiskunnalle - ympäristö/vesistöt
* virtausten tasaantuminen joissa, mikä vähentää tulvia
* puhtaammat vesistöt
* eroosion vähentyessä ruuantuotannon varmuus paranee
* poikkeuksellisten sääolojen väheneminen (hurrikaanit, kuivuus yms.)
CA-viljelyn globaalit edut
* CA-viljelyn maailmanlaajuinen soveltaminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä määrällä, joka vastaa kaikesta ihmistoiminnasta maapallolla aiheutuvaa päästömäärää
* ravinteiden ja torjunta-aineiden huuhtoutuminen pohjaveteen vähenee
* vesistöjen saastuminen vähenee
* eroosion väheneminen
* pohjavesien elpymien maan läpäisyn parantuessa
* maatalouden energiankulutus alenee, polttoaineiden kulutus vähenee n. 60 prosenttia
* vähentää pakokaasuja, pölyjä ja kasvihuonekaasujen päästöjä
Muutamien harvojen lajikkeiden käyttö kautta maailman tuo tietysti arvaamattomia riskejä, kuten banaaninviljely on ilman geenimuunteluakin osoittanut. Muutamat monistetut lajit ovat herkkiä hyönteis- tai kasvitautisuurtuholle. Suurtilat eivät (Etelä-Amerikassa) välttämättä jätä maanpinta ympäri vuoden elävän tai kuolleen kasvimassan peittoon, joka on päästöjen vähenemisen yksi edellytys.
Laajamittainen suorakylvö on ihmiskunnalle hyväksi, se auttaa pelastamaan maapallon. Tulon- ja työnjako-ongelmat ovat ihmiskunnan sisäinen ongelma, joka voidaan ratkaista ilman koko ihmisen tai tunnetun elämän olemassaolon uhkaamista. Jos niin halutaan.
(Suorakylvökoneiden maahantuojia on jo useita. Kuvassa Suomen suorakylvö oy:n maahantuoma Semeato TD Tronic, listahinta viisikymmentätuhatta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti