keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Galilein katse


Tänään 399 vuotta sitten Galileo Galilei tarttui kynäänsä ja kirjeessä kertoi löytäneensä uusia tähtiä Jupiterin liepeiltä. Jo pari vuotta aikaisemmin Galilei oli saanut Hollannista vihiä suurentavista linsseistä ja teki suunnitelmat katsetta terästävästä laitteesta. Laite valmistui syksyllä 1609 ja sai välittömästi markkinat merenkulkijoista.

Taivas oli alati ihmetyksen aihe renenssanssinero Galileille. Tuossa kuvassakin näkyvää kuun alalaidassa keskikohdilla olevaa suurta kraateria hän kaukoputken avulla piirteli ja arveli sen olevan Böömin tapaisen vuorijonojen ympäröimän alueen.

Kolme kertaa suurentavan kiikarinsa Galilei suuntasi kohti muutakin taivasta entistä suuremmalla innolla. Tänään 1610 hän alkoi seurata säännöllisesti noita uusia "tähtiä". Jo parin viikon seuranta varmisti, ettei kyseessä olleetkaan kaukaiset taivaankappaleet vaan Jupiteria kiertävät kuut, joita seurannan aikana varmistui olevan neljä kappaletta.

Muistiinpanoissaan Galilei nimitti näitä kappaleita vaatimattomasti nimillä I, II, III ja IV. Jupiterin kuista ja muistakin havainnoistaan, tästä mainitusta Böömin tapaisesta kuun alueesta, hän pikaisesti jo maaliskuussa julkaisi pienen tutkielman nimeltä Sidereus Nuncius.

Mesenaatti Cosimo de Medicillä (1590-1621) oli välittömästi idea uusien kuiden nimeämiseksi: hän ja kolme veljeään olisivat mieluusti kaimoja.

Galilei yritti toteuttaa mesenaatin tahtoa, mutta pahaksi onneksi tutkielman julkaisu nosti esiin saksalaisen Simon Mariuksen (1573-1624) vastalauseen. 1614 hän kertoi julkaisussaan Mundus lovialis löytäneensä kuut jo kauan ennen Galileita jo heti alkuvuodesta 1610 ja nimenneensä ne antiikin taruston mukaan Ioksi, Europaksi, Ganymedeeksi ja Kallistoksi.

Turha oli tulla kaikkeen tarttuvien yleisnerojen hänelle ja tiedeyhteisölle muita nimiä ehdottelemaan. Auttamattomasti Galilei oli myöhässä, jos vasta 7. päivä tammikuuta 1610 oli nuo kappaleet havainnut.

Sittemmin Galilein kuille on löytynyt varhaisempiakin löytäjiä. Kiinalainen Gan De oli löytänyt ne jo 326 eKr ja jo muinaiset babylonilaiset puhuivat ihan sujuvasti Jupiterin "neljästä koirasta".

Mutta eipä tuolloin ollut internettiä, josta olisi voinut tarkistaa mitä tiedeyhteisö jo tietää. Että olisi osannut antaa arvon oikeille löytäjille.

Galilein maailmankuvan kehitykselle löytyneillä kuilla oli vaikutuksensa. Maailmankaikkeudessa siis oli kappaleita, jotka eivät kiertäneet aurinkoa. Vielä laajemmin havaintoja tehtyään Galilei vajaat neljännesvuosisata myöhemmin haastoi kirkon ja paavin kannat tunnetuin seurauksin.

Sittenpä paavi Johannes Paavali II tuoreeltaan 1992 pahoitteli, että oli niin jyrkästi tultu tuomittua Galilein havainnot. Että oli ne melkolailla oikeita kuitenkin.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset