lauantai 20. syyskuuta 2008

Naapurin lehmät



[Valokuvatorstain 102. haaste: helppo. Yllä: Helppo on pihasta katsella ja zoomailla kun toiset töitä tekevät. Lehmien ajo metsähakaan perinnemaiseman hoitoon ei ollutkaan aivan yksinkertainen tehtävä, kuuli pihastakatselija myöhemmin. Alla: sumuinen kesäpäivä]





6 kommenttia:

kipi kirjoitti...

Tosi hienoja lehmäkuvia! :) Se on totta, että helppo on katsella kun toiset ahkeroivat. Ei tule känsiä käsiin. :)

Anonyymi kirjoitti...

Lehmien leppoisuus tekee tuosta aika helpon. Helppoa se on lehmän työkin, syödä vaan moneen kertaan.

Marja-Leena kirjoitti...

Eipä ole jokaisen katseltavissa. Ei täällä Hesassa helposti näe lehmiä.

Mukavia kuvia. Maaseudun iloa silmälle.

Marja-Leena alias Spektri

Anonyymi kirjoitti...

Luonnonläheinen kuvasarja, tuo lapsuuden mieleen. Ei ollut silloin helppoa paimentaa hanhiakaan.

Eevis kirjoitti...

Täällä suorastaan tuoksuu lämmin lehmänmaito. Ihania kuvia! Noissa maisemissa on helppo hengittää.

Reijo Valta kirjoitti...

Kiitos kaunis kommenteista, mutta pitää harhaanjohtamisen välttämiseksi todeta, että vanhempien naapureiden lehmistä on kyse.

Jotenkin pojan rooli jäänyt kesältä päälle, että pari päivää lähettämisen jälkeen tuli tuo mieleen.

Pari vuotta sitten Kalevassa oli juttua Oulun seudun kuntien lehmämääristä, kyllä niitä täällä Oulussakin sellaiset 180 on. Ei kylläkään meidän naapurissa. Kun Ylikiiminki Ouluun liittyy, on kaupunkissa myös poroja, siellä liitosalueella.

Se hämmästytti suuresti, että Oulun pohjoispuolisessa maalaispitäjässä Haukiputaalla ei ole 2000-luvulla yhtään lehmää asunut.

Kaikki pellot on omakotitaloille laitettu, ei riitä laidunta lehmille.

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset